Friedrich Fröbel (1782-1852)
- Toiminta aikuisiässä
Fröbel oli opettajana frankfurtilaisessa mallikoulussa, kun hän vuonna 1805
tutustui parin viikon ajan Pestalozzin opetukseen Sveitsissä. Hän kiinnostui niin
paljon, että otettuaan kotiopettajan paikan hakeutui oppilaittensa kanssa
Pestalozzin laitokseen, missä toimi opettajana ja opiskelijana. Jo tuolloin hän
suunnitteli kasvattajien koulutusta. Vaikka Fröbel innostuikin Pestalozzin ajatuksista,
hän suhtautui kriittisesti siihen tapaan, jolla Pestalozzi opetti kaikkein nuorimpia
lapsia.
Veljensä kuoltua Fröbel lähti opettamaan veljen lapsia vuonna 1816. Tästä sai alkunsa
Keilhaun poikien sisäoppilaitos, jonne myöhemmin ajan tavasta poiketen otettiin myös
tyttöjä. Tähän aikaan sijoittuu myös Fröbelin pääteoksen Menschenerziehung
syntyminen, joka ilmestyi vuonna1826.
Vuonna 1831 Fröbel muutti Sveitsiin, sillä Keilhaun koulu herätti vastarintaa vapaan
opetuksensa vuoksi; liberalismin aatteiden leviäminen herätti epäluuloa
aristokraattisissa piireissä ja hallitsijat olivat kansansivistystä vastaan. Viiden
vuoden kuluttua Fröbel palasi Saksaan ja perusti vuonna 1837 Blankenburgiin lastentarhan
edeltäjän, missä kehitteli pedagogisen materiaalinsa. Nämä niin kutsutut leikkilahjat
olivat alun perin tarkoitetut leikkikaluiksi lasten koteihin. Seuraavana vuonna hän alkoi
julkaista Sonntagsblatt-nimistä lehteä, jonka tunnus oli: Kommt, lasst uns unsern
Kindern leben eli suomeksi: Tulkaa, eläkäämme lastemme kanssa. Siitä
tuli lastentarhatoiminnan tunnuslause. Vuonna 1839 Fröbel avasi Leikki- ja
askaskartelulaitoksen, jossa järjesti tuleville alaluokanopettajille käytännöllisiä
ja teoreettisia kursseja. Useimmat opiskelijat olivat miehiä.
Vuonna 1840, lähes 60-vuotiaana, Fröbel avasi ensimmäisen lastentarhan, ja vuonna 1844
ilmestyi kirja Mutter und Koselieder (Äitienlauluja ja kehtolauluja). Kirja sisältää
lauluja, leikkejä, sormileikkejä ja loruja. Vuonna 1849 Fröbel avasi viimeisen
lastentarhansa ja lastentarhanopettajia valmistavan koulun. Samaan aikaan hän tutustui
paronitar Bertha von Marenholtz-Bulowiin, jolla tuli olemaan tärkeä asema Fröbelin
pedagogiikan levittämisessä. Vuotta myöhemmin Fröbel sai varsinaiset tilat
lastentarhanopettajakoulutukselle Marienthalin kartanosta Liebensteinin kaupungissa.
Fröbel leikki ja opetti myös lastentarhassa. Hän herätti huomiota hypellessään ja
leikkiessään ulkona lasten kanssa. Kaupugissa vierailevat kesävieraat kutsuivat häntä
Liebensteinin lapsinarriksi.
Lastentarhat suljettiin Preussissa 1851 ja ne pysyivät suljettuina lähes kymmenen vuotta.
Friedrich Fröbel kuoli vuonna 1852.
Sivu: 3
|
|
|